Yksikään leipäpala ei kuulu roskiin, ja siksi Vaasan panostaa hävikin minimointiin tuotannon jokaisessa vaiheessa

Syömäkelpoisen ruuan haaskaaminen on yksi suurimmista ruoantuotannon ja kulutuksen vastuullisuuskysymyksistä. Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään pois, on tämä ruoka tuotettu turhaan ja siten kuormittanut tarpeettomasti ympäristöä. Vaasan on tehnyt jo vuosia töitä niin leipähävikin pienentämiseksi omassa tuotannossa kuin myös kuluttajien hävikkitietoisuuden nostamiseksi.

Leivän osuus on noin 4 % suomalaisten ruokahävikistä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen ruokahävikkitutkimuksen* mukaan suomalaiset heittävät ruokaa pois vuodessa keskimäärin noin 20 kiloa henkeä kohden.

Hävikiksi kodeissa päätyvät useimmiten vihannekset ja juurekset, kahvi ja tee, hedelmät, maitotuotteet ja leipä. Leivän osuus ruokahävikistä on noin 4 prosenttia. Se tarkoittaa 1,3 kiloa leipähävikkiä, eli esimerkiksi noin kahta 12 palan pussillista Vaasan Ruispaloja taloutta kohden vuodessa. Tutkimuksen mukaan suurin osa (77 %) leipähävikistä on vaaleaa leipää, ja yleisimmät syyt leipähävikin syntymiseen ovat leivän homehtuminen, kuivuminen ja se, että leipää on ostettu kotiin kerralla liian suuri määrä.

Tutkimuksessa selvisi, että leipähävikkiä syntyy eniten isoissa, yli kolmen henkilön kotitalouksissa. Niissä ruoan kokonaishävikki on myös suurempi. Lisäksi, mitä useammin leipää ostetaan, sitä suurempi on myös syntyneen leipähävikin määrä. Leipähävikkiä syntyi enemmän kotitalouksissa, joissa leipä ostettiin usein paistopisteeltä.

Vaasan pyrkii auttamaan kuluttajia leipähävikin hallinnassa muun muassa tuomalla leipähyllylle enemmän pienempiä pakkauskokoja, viimeisimpänä Vaasan Pikkupaahto -paahtoleivät. Lisäksi Vaasan on opastanut kuluttajia leipähävikin vähentämisessä antamalla vinkkejä sen torjuntaan.

Vaasan on myös halunnut kasvattaa kuluttajien tietoisuutta muovisen leipäpussin tärkeästä ja perustellusta tehtävästä leipähävikin torjunnassa, sillä muovi suojaa leipää pilaantumiselta. Pakkausta tärkeämpää onkin keskittyä sen sisältöön ja siihen, että sisältö syödään kokonaan, sillä syömäkelpoisen ruuan haaskaaminen on yksi suurimmista ilmastonmuutoksen vauhdittajista.

Vaasanilla hävikkiprosentti on tuotannon onnistumisen tärkeimpiä mittareita

Vaikka suurin osa Suomessa syntyvästä ruokahävikistä muodostuu kotitalouksissa, syntyy hävikkiä myös ruoan toimitusketjun eri vaiheissa. Hävikin torjuminen on siksi koko tuotantoketjun, kaupan ja kuluttajien yhteinen haaste. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa tarpeettomasti sekä ympäristöä että taloutta.

– Olemme jo pitkään tehneet työtä leipomoillamme hävikkimäärien kutistamiseksi, ja hävikki on onnistuttu laskemaan alle neljän prosentin tasolle kokonaistuotannosta. Tämä on tapahtunut keskittymällä prosessien jatkuvaan parantamiseen ja systemaattiseen ongelmien ratkomiseen yhdessä tiimien kanssa, sekä tekemällä teknisiä parannuksia investointien kautta. Tärkeä osa hävikin hallintaa on myös huolellinen tuotannon suunnittelu, jotta vältytään ylileivonnalta. Tähän liittyy esimerkiksi leivän tilausmäärien tarkka ennustaminen yhdessä myynnin kanssa, joka puolestaan tekee läheistä yhteistyötä kaupan kanssa. Myynnin ennakointityökalun avulla olemme saavuttaneet hyvää kehitystä ennakointitarkkuudessa, jatkuvan parantamisen päällikkö Elina Salospohja Vaasanilta kertoo.

Vaasanin leipomoissa syntyy kolmenlaista hävikkiä: biojätettä (esimerkiksi suolattomat taikinat), prosessinaikaista hävikkiä (esimerkiksi palaneet leivät, taikinan leikkausreunat, jauhot ja leivänmurut) sekä syömäkelposta, mutta ylipainoista tai väärän kokoista leipää.

– Hävikki leipomoissamme on usein käytännön sanelemaa, sillä menekkiä on mahdoton ennustaa niin tarkasti, ettei ylileivontana syntyvää hävikkiä tulisi lainkaan. Myös linjavaihdokset tuottavat aina hieman hävikkiä, vaikka taikina pyritäänkin käyttämään mahdollisimman tarkasti. Siksi on olennaista, että väistämättä syntyvä hävikki hyödynnetään järkevin tavoin, Salospohja jatkaa.

Syömäkelpoista hävikkileipää myydään Vaasanin omissa leipomomyymälöissä, eläinten rehuksi tai toimitetaan hyväntekeväisyyteen. Yhtä tärkeää on huolehtia myös myyntikelvottoman hävikin hyödyntämisestä, sillä yksikään leipäpala ei kuulu roskiin. Väistämättä syntyvä hävikki on hyödynnettävä järkevällä tavalla – leipomojätteen kohdalla kiertotalouden keinoin.

Vaasanin leipomoissa muun muassa taikinasta, jauhoista, leivänmuruista ja myyntikelvottomista leivistä koostuva leipomojäte päätyy emoyhtiö Lantmännenin  ruokajätteen kierrätyslaitokselle Kotkaan, josta se kuljetetaan laivoilla Lantmännen Agroetanolin biojalostamolle Norrköpingiin. Siellä leipomojätteestä syntyy raaka-ainetta paitsi ilmastoystävälliselle biopolttoaineelle, myös proteiinipitoiselle rehulle ja hiilihapolle juomateollisuuteen. Näin ympäristöä kuormittava jäte saadaan uudelleen kiertoon, päästöjä vähentäen.

Katso video leivän matkasta:

*Luonnonvarakeskuksen (Luke) online-kysely lokakuussa 2019 (n=1151), online-päiväkirjatutkimus 9.11–2.12.2019 (n=283) ja online-leipähävikkikysely 29.11–4.12.2019 (n=216). Leipähävikkikyselyn tilaaja: Vaasan.

Lisätietoja:

Mari Dunderfelt, viestintäjohtaja
040 556 5721
mari.dunderfelt@vaasan.com