Viisi faktaa täysjyvästä

Täysjyvä on monelle varmasti terminä tuttu, mutta harva tuntee kaikkia täysjyvän hyvää tekeviä ominaisuuksia. Täysjyväleivässä hyödynnetään kaikki jyvän sisältämä hyvä, kuoresta sisukseen asti. Mutta mitä hyötyä siitä on ja miksi täysjyvätuotteita kannattaa syödä joka päivä? Ja miten täysjyväleivän tunnistaa leipähyllyllä?

1. Täysjyvä on kuitukunkku

Valtaosa viljan sisältämästä kuidusta hukataan, jos jyvästä käytetään vain ydin, kuten puhdistetuissa, “valkoisissa” jauhoissa. Runsaasti kuitua sisältävä täysjyvä auttaa suoliston toimintaa. Riittävä täysjyvän syöminen varmistaa, että vatsa pysyy tyytyväisenä ja suolisto voi hyvin. Kaikki viljat ovat täysjyväisinä hyviä kuidun lähteitä – myös hötön maineessa oleva vehnä!

2. Täysjyvä edistää terveyttä monella tavalla

Suoliston sujuvan toiminnan lisäksi täysjyvätuotteiden päivittäisellä nauttimisella on positiivinen vaikutus kokonaisvaltaiseen terveyteen, sillä ne sisältävät kuidun ohella runsaasti vitamiineja ja hivenaineita. Täysjyväviljojen säännöllinen nauttiminen on hyväksi mm. sydän- ja verisuoniterveydelle, ja kauran ja ohran sisältämä beetaglukaani1 auttaa pitämään kolesterolitasot normaalilla tasolla, sekä tasaa verensokeria. Tiesitkö, että täysjyvän vähäinen saanti aiheuttaa ruokavaliotekijöistä eniten terveiden elinvuosien menetystä?2 Enemmän kuin liiallinen suolan saanti tai liian vähäinen hedelmien syönti.

Täysjyvästä saa myös proteiinia! Viljatuotteet ovat tärkeä proteiinin lähde, ja suomalaiset saavat jopa reilun viidenneksen (22 prosenttia) kaikesta ruokavalionsa proteiinista vilja- ja leivontatuotteista3.

3. Täysjyvä on hyväksi myös planeetalle

Täysjyvän suosiminen on helppo tapa edistää sekä omaa että ympäristön terveyttä, sillä täysjyvätuotteissa käytetään koko viljan jyvä ja kaikki sen sisältämät ravinteet – mitään ei mene hukkaan. Täysjyvää käytettäessä viljelymaa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ja korjatusta sadosta saadaan mahdollisimman paljon ruokaa.

4. Täysjyvää ei voi tunnistaa värin tai koostumuksen perusteella

Täysjyvätuotetta ei voi tunnistaa ulkonäön perusteella, sillä täysjyvä voi olla rouhetta, hiutaleita tai jauhoa – ei välttämättä kokonaisia jyviä. Myöskään leivän väri ei kerro täysjyväpitoisuudesta. Leipää saa kutsua täysjyväleiväksi silloin, kun se sisältää vähintään 50 % täysjyvää. Eli leivän nimi kertoo jo paljon, pakkausmerkinnät vielä enemmän.

5. Viisi viipaletta täysjyväleipää täyttää päivän täysjyvätarpeen

Uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan täysjyvää suositellaan syötävän vähintään 90 grammaa päivässä4. Suositusten mukaan täysjyväviljan käytön lisäämistä puoltavat sen vaikutukset terveyteen ja ympäristöjalanjälkeen. Tällä hetkellä suomalaiset eivät yllä suosituksiin, sillä miehet syövät täysjyvää noin 63 grammaa ja naiset noin 47 grammaa päivässä5. Päivän täysjyväannoksen saa kasaan suhteellisen helposti: esimerkiksi yhdessä viipaleessa Vaasan 100 % Kaura -täysjyväkauraleipää on noin 18 g täysjyvää, eli päivän täysjyväsaannin suositus täyttyy viidellä viipaleella. Eikä huolta, jos et aivan tiedä miten saisit päivän täysjyväannoksen kasattua: olemme koonneet sinulle kolme erilaista komboa, joilla suositus täyttyy varmasti!

1) ec.europa.eu/food/food-feed-portal/screen/health-claims/eu-register/details/POL-HC-6330 ja ec.europa.eu/food/food-feed-portal/screen/health-claims/eu-register/details/POL-HC-6331
2) Global Burden of Disease Study 2017. Lancet 2019
3) THL:n Finravinto 2017 -tutkimusraportti
4) Nordic Nutrition Recommendations 2023
5) Finravinto 2017 -tutkimus, täysjyvän saanti Suomen aikuisväestössä