Vaasan Ruispaloihin kelpaa vain kotimainen ruis – sopimusviljelijä saa liikkeelle koko sadon
Suomalaiset syövät eniten ruista koko maailmassa. Suomalaiset kuluttajat myös arvostavat viljan kotimaisuutta, joka ei ole itsestäänselvyys: Suomi saavutti omavaraisuuden rukiin suhteen vasta viitisen vuotta sitten.
Vaasan ja samaan Lantmännen-konserniin kuuluva maatalouskauppaketju Lantmännen Agro julkistivat viime elokuussa uuden hankinta- ja sopimusviljelymallin. Uuteen malliin sitoutuneiden sopimusviljelijöiden tuottama ruis käytetään sataprosenttisesti Vaasan Ruispalojen leivontaan. Uusien sopimuksien ansiosta kotimaisen rukiin käyttöön sitoutunut Vaasan hankkii nyt jo kolmanneksen ruisjauhoistaan sopimusviljelijöiltä, mikä parantaa viljelijöiden asemaa markkinoilla.
Uudesta yhteistyömallista elinvoimaa alalle
Vaasanin ja Lantmännen Agron yhteistyön tavoitteena on varmistaa kotimaisen rukiin saanti ja kysyntä, sekä edistää rukiinviljelyn elinvoimaisuutta Suomessa. Tiivis yhteistyö toimijoiden välillä parantaa tehokkuutta ja koko hankintaketjun läpinäkyvyyttä pellolta pöytään.
Euran Kiukaisissa kahdesta sukutilasta muodostuvaa tilakokonaisuutta isännöivä Mika Uus-Mäkelä tarttui uuteen sopimusmalliin ensimmäisten joukossa. Monelle maanviljelijälle viljan päätyminen kotimaisiin tuotteisiin on kunnia-asia. Lantmännen Agron sopimusviljelijänä jo pitkään toimineelle Uus-Mäkelälle suurin muutos entiseen oli tieto rukiin osoittamisesta Suomen suosituimman ruisleivän valmistukseen. Ennen oman pellon viljan jäljet päättyivät myllyn pihaan ja se, minne jauhot myllystä matkaansa jatkoivat, pysyi viljelijälle mysteerinä.
”Tuntuu hyvältä tietää, mihin käyttöön tilalta lähtevä vilja lopulta päätyy. Uskon, että tällainen viljan korvamerkintä on yleistymässä”, Mika Uus-Mäkelä pohtii.
Sopimusviljelystä vain positiivisia kokemuksia
Kun varastointitilaa on vähän, on koko ruissadon toimittaminen yhteen osoitteeseen viljelijän etu. Hinnan kiinnityksenkin Uus-Mäkelä näkee positiivisena asiana – ainakin tänä vuonna. Luonnonvarakeskuksen mukaan ruista kylvettiin viime syksynä yli 40 000 hehtaarin peltoalalle, mikä on noin puolet enemmän kuin edellisenä vuonna.
”Onhan hinnan etukäteen sopimisessa riskinsä, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että rukiin tarjonta tulee olemaan runsasta. Sopimuksen ansiosta saan viljasta takuukorvauksen, vaikka rukiin markkinahinta laskisi”, Uus-Mäkelä kertoo.
Pohjois-Eurooppaa viime kesänä riivanneet kuumuus ja kuivuus näkyivät syksyllä viljan hinta- ja toimitusrallina. Syvälle yltävän juurakon ja syyskylvön ansiosta ruis ei kesän kuivuutta kavahda. Kosteus pysyy maassa paremmin, kun pellon pintaa ei tarvitse keväällä rikkoa.
”Ruis on kiitollinen kasvi Suomessa viljeltäväksi. Se sietää säänvaihteluja ja kysyntäkin kasvaa, kun Vaasanin esimerkin tavoin suomalaisleipomo toisensa jälkeen sitoutuu 100-prosenttisesti kotimaisen rukiin käyttöön”, Uus-Mäkelä päättää.
Alkuperäinen juttu on ilmestynyt Lantmännen Agron Maatilalla-lehdessä numerossa 2/2019.