Tutkimme: Suomalaiset ovat lyhyessä ajassa selvästi valveutuneet muovin suhteen
Vaasanin tuore tutkimustieto kertoo, että suomalaisten suhtautuminen muoviseen leipäpussiin on lyhyessä ajassa muuttunut positiivisemmaksi.* Yhä harvempi pitää muovista leipäpussia haitallisena ympäristölle. Entistä useampi kuluttaja kierrättää muovisen leipäpussin, ja ilahduttavan moni käyttää pussin uudelleen. Harva kuitenkaan ymmärtää vieläkään muovin roolia ruokahävikin torjunnassa, sillä huomio kiinnittyy pussin omiin ympäristövaikutuksiin.
Vaasan Oy teetti loka-marraskuussa 1000 suomalaista kattavan haastattelututkimuksen leipäpakkaukseen liittyvistä mielipiteistä ja toiminnasta. Samoja asioita kysyttiin myös viime vuoden syyskuussa. Suomalaiset kuluttajat ovat lyhyessä ajassa selvästi valveutuneet muovin suhteen. Tutkimuksen vastaajista jo lähes puolet (44 %) laittaa muovisen leipäpussin muovinkierrätykseen, kun vuosi sitten saman teki vain 27 %. Vastaavasti vain 19 % ilmoittaa laittavansa leipäpussin tänä päivänä sekajätteeseen, kun vielä vuonna 2018 jopa 32 % toimi näin.
”Meitä ilahduttaa myös se, että lähes joka kolmas vastaaja kertoi käyttävänsä pussin uudelleen. Tähän olemme rohkaisseet kampanjoinnillamme ja jakamalla erilaisia uudelleenkäyttövinkkejä. Käyttämällä leipäpussin kerran uudelleen hiilijalanjälki puolittuu. Moni sanoo oppineensa pussin uudelleenkäytön vanhemmilta sukupolvilta, mutta kaikkein innokkaimpia pussin uudelleenkäyttäjiä ovatkin kyselymme mukaan 18–24-vuotiaat nuoret”, iloitsee Vaasanin brändi- ja viestintäjohtaja Mari Dunderfelt.
Muovisen elintarvikepakkauksen tärkein tehtävä yhä melko tuntematon
Kuluttajat eivät vieläkään juuri tunnista elintarvikepakkauksen merkitystä ruokahävikin torjunnassa. Viime vuoden tapaan vain 18 % vastaajista uskoi muovisen leipäpussin olevan tärkeässä roolissa ruokahävikin torjunnassa. Näkemykset muovisen leipäpussin ympäristöhaitoista olivat kuitenkin muuttuneet. Vuosi sitten tehdyn tutkimuksen vastaajista 43 prosenttia oli sitä mieltä, että muovinen leipäpussi on ympäristölle haitallinen. Tuoreessa tutkimuksessa samaa sanoi vain 29 prosenttia. Vastaavasti viime vuonna yli puolet (51 %) uskoi paperisen leipäpussin olevan ympäristöystävällisempi kuin muovisen, ja tänä vuonna luku oli tippunut 34 prosenttiin.
”Aktiivinen ja asiallinen keskustelu muovista, sen roolista, hyödyistä ja haitoista on selkeästi vaikuttanut ihmisten ajatteluun ja toimintaan. Paljon keskitytään kuitenkin yhä pussin omiin ympäristövaikutuksiin, eikä sen tärkeimpään rooliin elintarvikkeiden suojana ja ruokahävikin torjujana”, Dunderfelt selventää.
Toisin kuin usein luullaan, leipäteollisuuden hiilijalanjäljestä pakkaus muodostaa vain murto-osan – alle kolme prosenttia, mikä on vähemmän kuin puolikkaan leipäpalan hiilijalanjälki.**
* Vaasanin teettämät IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -kyselytutkimukset 28.10.–5.11.2019, n=1000 ja 4.–11.9.2018, n=1000
** Silvenius et al. 2011, 2013 Pack. Tech. Science