Raaka-aineet

Kuinka paljon käytätte kotimaista jauhoa?

Ostamme käyttämämme jauhot kotimarkkina-alueemme paikallisilta myllyiltä. Leivonnassa edellytetään laatuominaisuuksiltaan leipomiseen sopivaa viljaa, jonka saatavuus ja näin myös alkuperä riippuu satotilanteesta. Vaasan siirtyi vuoden 2017 alussa käyttämään kaikissa Suomessa leipomissaan ruisleivissä sataprosenttisesti kotimaista ruista. Saatavuus pyritään turvaamaan viljelysopimusten avulla kotimaisten rukiinviljelijöiden kanssa. Vaasan on Suomen suurimpia rukiin käyttäjiä. Siksi haluamme olla myös omalta osaltamme mukana edistämässä suomalaisen maanviljelyn elinvoimaisuutta ja tukemassa kotimaisen rukiin jalostusta ja viljelyä sekä lähellä tuotetun rukiin käyttöä suomalaisissa leipomoissamme.

Vehnän ja kauran osalta olemme olleet jo pitkään täysin kotimaisia.

Miksi käytätte lisäaineita?

Monet lisäaineet ovat ihan tuttuja ruuanvalmistuksessa käytettäviä aineita – sellaisia, joita kotonakin käytetään. Elintarvikeviranomaiset ovat antaneet tälle ryhmälle nimen lisäaineet, sillä niitä käytetään ruoanlaitossa ja leivonnassa apuna varsinaisten raaka-aineiden lisäksi.

Moni luulee, että lisäaineita esiintyy vain elintarvikkeissa. Todellisuudessa monet niistä ovat yhdisteitä, joita esiintyy luonnossa – ihan luonnostaan. Jos puolukan sisältämät aineosat lueteltaisiin samalla tavalla kuin vaikkapa leivän ainesosat, niin ainesosaluettelo näyttäisi tältä:
Vettä, sokeria, kuituja, vitamiineja, kivennäisaineita, happoja, (E 200, E 210), hyytelöimisainetta (E 440), väriaineita (E 160a, E 163) ja aromeja (Lähde: Elintarvikkeiden lisäaineet, Evira 2010).

Lisäaineita käytetään ruuanvalmistuksessa kotona, suurtalouksissa ja elintarviketeollisuudessa. Lisäaineiden avulla pyritään vaikuttamaan elintarvikkeen turvallisuuteen, koostumukseen, ulkonäköön, makuun ja säilyvyyteen. Lisäaineiden käytöstä määrätään elintarvikelainsäädännössä ja niiden käytöstä tulee aina ilmoittaa pakkausmerkinnöissä. Katso lisää lisäaineista www.evira.fi

Miksi käytätte säilöntäaineita?

Säilöntäaineita käytetään vain muutamissa Vaasanin leivissä, joilla on pitkä ns. ”hyllyikä”. Säilöntäaineet ovat luonnossa esiintyviä happoja, kuten sorbiinihappoa (esiintyy luonnossa pihlajanmarjoissa). Koska ruisleipä on luonnostaan hapanta, ei ruistuotteissa tarvita säilöntäaineita. Säilöntäaineet estävät leivissä homehtumista. Lisäksi joissakin kahvileivissä makea tai suolainen täyte saattaa sisältää säilöntäaineita. Täytteen valmistaja lisää säilöntäainetta tuotteeseensa parantamaan varastointikestävyyttä ja tuoteturvallisuutta. Mikäli tuotteen valmistuksessa käytetään säilöntäaineellista täytettä, ilmoitetaan tästä pakkausmerkinnässä. Säilöntäaineen poisjättäminen heikentäisi tuotteen säilyvyyttä ja vaarantaisi turvallisuuden.

Miksi käytätte emulgointiaineita?

Emulgointiaineilla edistetään ainesosien tasaista sekoittumista sekä vaikutetaan tuotteen ulkonäköön ja rakenteeseen. Emulgointiaineita esiintyy luonnostaan useissa elintarvikkeissa, esimerkiksi rasvoissa. Käyttämämme emulgointiaineet ovat kasviperäisiä.

Miksi leipään tarvitaan suolaa?

Suolan tarkoituksena on antaa leivälle makua, mutta sillä on myös vaikutusta leivän rakenteeseen.

Miksi ruisleivässä on niin paljon suolaa?

Valtaosa valikoimamme ruisleivistä on normaalisuolaisia (suolaa enintään 1,2 %).

Minkälaista rasvaa tuotteissanne käytetään?

Kaikissa Vaasanin leipätuotteissa käytetään yksinomaan kasviperäisiä rasvoja. Eläinperäisiä rasvoja sisältävät muutamat kahvileipätuotteet. Suurin osa Vaasanin käyttämistä kasvirasvoista on rypsiöljyä ja eläinperäisistä rasvoista voita.

Mitä on transrasva?

Transrasvahapoilla tarkoitetaan tyydyttymättömiä rasvoja kiinteässä muodossa. Ne muodostuvat pehmeiden, tyydyttymättömien rasvojen teollisessa kovettamisprosessissa. Transrasvahapot lasketaan kuuluviksi ravinnon koviin rasvoihin yhdessä tyydyttyneiden rasvahappojen kanssa.

Kuinka paljon leivissä on transrasvaa?

Leipätaikinoihin käytetään hyvin vähän rasvaa, vain muutamia prosentteja, ja käyttämästämme kasvirasvasta transrasvahappojen osuus on alle 1 %, joten käytännössä leipien transrasvahappopitoisuus on nollatasoa.

Miksi ruisleivässä on niin vähän ruista?

Leipää voidaan kutsua ruisleiväksi, jos yli 50 % sen leivontaan käytetyistä jauhoista on ruista. Rukiin osuus leivontaan käytetyistä jauhoista ilmoitetaan aina ruisleivän pakkauksen etuosassa. Vaasanin pakkausten takapuolella ruispitoisuus ilmoitetaan aina sekä osuutena koko leivän painosta että osuutena leivontaan käytetyistä jauhoista. Rukiin osuus leivän painosta on aina pienempi kuin osuus leivontaan käytetyistä jauhoista, sillä tuoreissa ruisleivissä noin kolmannes tuotteen painosta on vettä.

Mitä on gluteeni?

Gluteeni eli sitko on valkuaisainetta (proteiinia), jonka avulla saadaan aikaiseksi mm. vehnäleivän rakenne. Monet viljat sisältävät luontaisesti gluteenia.