Ruokavalion kokonaisuus korostuu pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa
Uudistetut pohjoismaiset ravitsemussuositukset painottavat ruokavalion kokonaisuutta eikä tavallisen kuluttajan tarvitse murehtia prosentteja tai mikrogrammoja. Viljatuotteissa korostetaan laatua: täysjyväviljaisia tuotteita kannattaa valita entistä useammin ostoskoriin. Myös suomalaiset ravitsemussuositukset on julkistettu pohjoismaisiin suosituksiin perustuen.
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset painottavat ruokavalion kokonaisuutta ja korostavat aiempaa enemmän hiilihydraatteja ja rasvoja sisältävien ruokien laatua. Täysjyväviljatuotteiden roolia osana terveyttä edistävää ruokavaliota korostetaan aiempaan enemmän. Suosituksissa puhutaan ravinnon lisäksi riittävästä liikunnan määrästä.
Terveyttä edistävät ruokavaliomuutokset tiivistettynä on listattu alla olevaan taulukkoon.
| Lisää | Muuta | Rajoita | |
| Kasvikset, Palkokasvit | Vaalea vilja → | Täysjyvävilja | LihavalmisteetPunainen liha |
| Marjat ja hedelmät | Voi, voita sisältävät levitteet → | Kasviöljyt, pehmeät margariinit | Sokeriset tuotteet (limsat, makeiset, leivonnaiset, sokeroidut murot, jäätelö, maitotuotteet |
| Kala ja merenelävät | Rasvaiset maitovalmisteet → | Vähärasvaiset/rasvat-tomat maitovalmisteet | Suola |
| Pähkinät ja siemenet | Alkoholi | ||
Taulukko: Ruokavalion suositeltava kokonaisuus.
Suositus kuidun saannista on pysynyt ennallaan, suositeltava saanti on vähintään 25–35 g/päivä ja lähteinä korostetaan ruokia, jotka luonnollisesti ovat hyviä kuidun lähteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi täysjyvävilja, hedelmät, marjat, kasvikset ja palkokasvit. Lisätyn sokerin määrä tulisi olla pienempi kuin 10 % ruokavalion energiasta.
Kasviöljyjä ja margariineja tulisi suosia voin sijaan, jotta tyydyttymättömien rasvahappojen osuus kasvaisi ja tyydyttyneiden eläinrasvojen osuus pienenisi. Runsas tyydyttyneen rasvan saanti on yhteydessä kohonneisiin kolesteroliarvoihin ja suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. Täysjyväviljan runsas saanti suojaa tutkimusten mukaan ylipainolta, tietyiltä syöviltä, sydäntaudeilta ja tyypin 2 diabetekselta.
Vitamiinien suhteen kenties odotetuin uutinen oli uusi suositus D-vitamiinin saannille ravinnosta. Uudistuneet suositukset nostivat päivittäisen saannin 7,5 mikrogrammasta 10 mikrogrammaan yli 2-vuotiailla ja aikuisilla. Yli 75-vuotiailla saantisuositus ravinnosta on 20 µg/päivä.
Liikuntasuositus linjaa, että aikuisten tulisi liikkua vähintään 2,5 tuntia viikossa kohtuullisen kuormittavalla teholla tai 75 minuuttia rasittavalla teholla. Lasten tulisi liikkua vähintään tunti päivässä.
Suomalaiset ravitsemussuositukset julkistettiin uudistettuina tammikuussa 2014 ja ne pohjautuvat pohjoismaisiin suosituksiin. Pohjoismaiset suositukset ovat kansallisten suositusten pohjana myös muissa Pohjoismaissa.
Taustaa
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset (NNR = The Nordic Nutrition Recommendations) on julkaistu joka kahdeksas vuosi vuodesta 1980 lähtien. Työtä on johtanut pohjoismainen työryhmä. Yli 100 tieteellistä asiantuntijaa on ollut mukana tekemässä suosituksia. Systemaattisia katsauksia on tehty tietyille ravintoaineille tai aiheille, ja vuosina 2000–2012 julkaistu tutkimusaineisto on arvioitu ja luokiteltu näytön vahvuuden arvioimiseksi. Hieman kevyempi päivitys on tehty osalle ravintoaineita ja aiheita. Prosessi on tehty tieteellisen vertaisarvioinnin tapaan, ja luonnosversiot ovat olleet avoimesti kommentoitavissa matkan varrella.
