Ravintokuitu edistää kylläisyyttä
Terveystieteiden maisteri Kristiina Juvonen osoitti väitöstutkimuksessaan, että ruokahaluun ja aterianjälkeisiin vasteisiin voidaan vaikuttaa ravintokuiduilla ja ruoan rakenteella.
Ravintokuitujen ominaisuudet, etenkin kuitujen aikaansaama viskositeetti eli geelimäinen rakenne, muokkasivat aterianjälkeisiä elimistön vasteita. Niihin vaikutti myös se, miten kiinteässä muodossa ruoka nautittiin. Useimmin kuidun mukana olo tuotteessa tai tuotteen kiinteämpi olomuoto lisäsivät kylläisyyden tunnetta. Geelimäisen rakenteen tuottama kaurakuitu, beetaglukaani, madalsi myös aterianjälkeistä verensokeripiikkiä ja insuliinin määrää, mikä osaltaan auttaa tasaamaan verensokerivuoristorataa.
Ruoankäyttöön ja ruokahalun säätelyyn vaikuttavat monet asiat. Ympäristömme tulvii ruokahalua herättäviä ärsykkeitä joka paikassa, ruokaa on saatavilla koko ajan ja keskimäärin meillä on myös varaa ostaa ruokaa niin halutessamme.
Ulkopuolisten ärsykkeiden lisäksi ruokahalua ja syömistä säätelee keskushermosto yhteistyössä muun elimistön kanssa. Ruoansulatuskanava on keskeinen osa säätelyjärjestelmää, sillä ruoansulatuskanavasta vapautuu ruokahalua sääteleviä hormoneja.
Hormonien eritykseen vaikuttaa ruoan koostumus ja rakenne. Tutkijan mukaan nestemäisessä muodossa nautittavien kalorien kylläisyysvaikutus on todennäköisesti pidemmällä aikavälillä kiinteätä ruokaa heikompi, vaikka kaloreita saattaa olla paljon.
Väitöskirjan tutkimuksiin on osallistunut nuoria, terveitä vapaaehtoisia henkilöitä. Tyypillisessä koeasetelmassa ennen ja jälkeen koetuotteen nauttimisen on mitattu verestä kylläisyyden tuntemuksiin liittyvien hormonien pitoisuutta, verensokeri- ja insuliiniarvoja ja sitä, mitkä ovat koetut ruokahaluun liittyvät tuntemukset, kuten nälkäisyys ja halu syödä jotain.
Terveystieteiden maisteri Kristiina Juvosen kliinisen ravitsemustieteen alaan kuuluva väitöskirja Appetite control – the role of food composition and structure tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 5.10.2012.