Enemmän hyvää täysjyvää

Asiantuntijat ovat entistä vakuuttuneempia täysjyväviljan terveysvaikutuksista, ja tutkimusnäyttö on vankkaa. Siksi täysjyväviljan rooli korostuu entisestään terveyttä edistävän ruokavalion osana uusissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissakin. Kuluttajien kannattaisi vaihtaa viljatuotteista vähintään puolet täysjyväisiksi.

Tutkimusten mukaan täysjyväviljan runsas käyttö edistää terveyttä monin tavoin. ”Täysjyväviljaa syövillä ihmisillä on todettu olevan mm. vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia, kakkostyypin diabetesta sekä tiettyjä syöpiä. He lihovat vähemmän ja seuranta-aikana myös kuolleisuus on heidän keskuudessaan pienempää. Tämä näyttö on kiistatonta”, Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm korosti. Täysjyvän sisältämä viljakuitu selittää osan terveysvaikutuksista, ja myös sen mukana tulevat kivennäisaineet, vitamiinit ja muut bioaktiiviset aineet, sekä tutut että vielä kenties tuntemattomat, lienevät terveysvaikutusten takana.

Myös pulla ja muut viljaherkut mahtuvat edelleen monipuoliseen ruokavalioon kohtuudella käytettyinä. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset korostavat ruokavalion kokonaisuutta, eivätkä täysin kiellä minkään ruoan nauttimista.

Suomessa Evira suosittaa, että sanaa ”täysjyvä” voi käyttää leivän nimessä tai korostaa pakkausmerkinnöissä, kun viljaraaka-aineiden määrästä vähintään 50 prosenttia on täysjyväviljaa. Suomalaiset kuluttajat voivat siis pääsääntöisesti luottaa siihen, että täysjyväiseksi mainostettu leipä todella sisältää täysjyväviljaa merkittävissä määrin.

Rukiin suotuisa vaikutus insuliiniaineenvaihduntaan aterian jälkeen on ollut tutkijoiden tiedossa jo 1990-luvulta lähtien. Itä-Suomen yliopiston professori Hannu Mykkäsen mukaan rukiin hyödyllinen vaikutus insuliiniaineenvaihduntaan voi olla ainakin osittain siirrettävissä vehnäleivontaan, kun leivontaan käytetään lisäksi bioprosessoitua ruislesettä. FibrEfects-projektin toinen keskeinen tulos oli myös se, että herkkävatsaisten kokemien suolisto-oireiden syynä voi olla usein jokin muu ruoka kuin ruisleipä. Esimerkiksi jotkut kasvikset ja elämäntapoina stressi ja runsas istuminen voivat myös laittaa vatsan oireilemaan.

Mikael Fogelholm neuvoo leipäkauppaan menijöitä kiinnittämään huomiota seuraaviin seikkoihin:

1. Valitse leipä, jossa on vähintään 5–6 % kuitua.

2. Vaihda yli puolet syömästäsi leivästä täysjyväleipään.

3. Suomalainen ruisleipä on lähes aina täysjyväruista, suosi sitä.

4. Lue pakkausmerkinnät: valitse sekaleivistä sellaiset, joissa on eniten täysjyväviljaa. Myös vaalea leipä voi olla täysjyvää.

Katso lisää YouTubesta tästä ja tästä.