Rukiin vaikutus verensokeriin

Rukiilla on ainutlaatuinen vaikutus aterianjälkeiseen verensokeri- ja insuliinitasapainoon. Ruista sisältävän aterian tai elintarvikkeen nauttimisen jälkeen verensokeri saattaa ensin kohota yhtä nopeasti samalle tasolle kuin vaikka valkoisen vehnäleivän nauttimisen jälkeen (Kuva 1).

Kuva 1. Ruisleivän vaikutus verensokeriin aterian jälkeen.

Sen sijaan insuliinia tarvitaan ruisaterian jälkeen vähemmän säätelemään kohonnutta verensokeria ja siirtämään glukoosia solujen sisään ravinnoksi ja energiaksi (Kuva 2). Pienemmän insuliinimäärän takia verensokeri myös laskee hitaammin ja pysyy pidempään paastotason yläpuolella. Olo siis säilyy virkeämpänä pidempään, eikä heikotusta ja makeanhimoakin aiheuttavaa äkillistä verensokerin romahdusta tapahdu. Fysiologisella tasolla tämä tarkoittaa, että veren glukoosipitoisuuden nopeasta pienenemisestä johtuva stressihormonien eritys ja rasvahappojen vapautuminen verenkiertoon vähenee, mikä on elimistölle hyödyllistä.

Kuva 2. Ruisleivän vaikutus veren insuliinipitoisuuteen aterian jälkeen.

Rukiin suotuisa vaikutus verensokeritasapainoon havaittiin 1990-luvulla ensin Kuopion yliopiston (nykyinen Itä-Suomen yliopisto) tutkimuksissa. Myöhemmin vaikutus on havaittu myös muissa tutkimusryhmissä muun muassa Ruotsissa. Ensin tutkittiin ruisleipää ja sittemmin myös ruispuuroa.

Mikä on Ruisfactor X?

Ruistutkijoiden lanseeraama käsite “Ruisfactor X” kuvaa sitä, että vaikka osa rukiin terveysvaikutuksista liittyy rukiin sisältämään runsaaseen kuituun, osa terveysvaikutuksista on riippumattomia kuidusta. Tutkimuksissa on havaittu, että vaikka ruislesettä lisätään vehnäleipään ja näin tehdään siitä runsaskuituinen, leivän vaikutus veren insuliinitasoihin ei ole samankaltainen täysjyväruisleipään verrattuna, vaikka leipien kuitupitoisuuksissa ei ole eroa. On siis tärkeää pitää kaikki jyvän osat mukana jauhoja jauhaessa.

Onkin ehdotettu, että kuidun lisäksi vaikutusmekanismit liittyisivät lukuisiin rukiin sisältämiin pienyhdisteisiin, jotka imeytyvät ruuansulatuskanavasta elimistöön. Näitä yhdisteitä ei kaikkia vielä ehkä edes tunneta. Ruisleivästä puhuttaessa myös leivän rakenne on oleellinen: perinteisesti ruisleivän rakenne on tiivis verrattuna esimerkiksi vehnäleivän rakenteeseen, ja tällä saattaa olla merkitystä terveysvaikutusten suhteen. Suolistossa tapahtuvat reaktiot ovat keskeisessä roolissa rukiin vaikutuksissa terveyteen.

Kirjallisuutta

Juntunen K, Niskanen L, Liukkonen K ym. Postprandial glucose, insulin and incretin responses to grain products in healthy subjects. Am J Clin Nutr 2002;75:254–62.

Juntunen K, Laaksonen L, Autio K ym. Structural differences between rye and wheat breads but not total fiber content may explain the lower postprandial insulin response by rye bread. Am J Clin Nutr
2003;78:957–64.

Kallio P, Kolehmainen M, Laaksonen DE ym. Inflammation markers are modulated by responses to diets differing in postprandial insulin responses in individuals with the metabolic syndrome. Am J Clin Nutr 2008;87:1497–503.

Leinonen K, Liukkonen K, Poutanen K, Uusitupa M, Mykkänen H. Rye bread
decreases postprandial insulin response but does not alter glucose response in healthy Finnish subjects. Eur J Clin Nutr 1999;53:262–7.

Mykkänen H, Poutanen K. Ruisleivän vaikutukset glukoosi- ja
Insuliiniaineenvaihduntaan. Suomen Lääkärilehti 44/2010, 3601-3603.

Rosén LA, Silva LO, Andersson UK ym. Endosperm and whole grain rye breads are characterized by low post-prandial insulin response and a beneficial blood glucose profile. Nutr J 2009;25:8:42.