Vaikka koneet ovat ottaneet leipomistyön hoitaakseen, ei leipomisesta ole tullut kertaheitolla helppoa hommaa, eikä ihminen ole jäänyt toimettomaksi. Tuotteiden kehittäminen ideasta kaupan hyllylle vaatii monenlaista osaamista, ja tekniikan kanssa saa joskus painia, jotta leipomisesta saa sujuvaa.
Vaasan Ruispalat tuli kauppoihin vuonna 1991, eikä kestänyt kauaa, kun se kiipesi yhdeksi Suomen myydyimmistä palaleivistä. Nyt jo eläkkeellä oleva Kalevi Saikkonen työskenteli tuolloin teknisenä johtajana Vaasanilla ja muistaa ikonisen tuotteen alkuvaiheet.
– Kun Ruispalat lanseerattiin, se sai heti erittäin hyvän vastaanoton kuluttajien keskuudessa. Sen sijaan tuotannossa manattiin, että miten te tällaisen tuotteen olette menneet kehittämään, kun se on lähes mahdoton leipoa, Kalevi muistelee.
Valmistus oli aluksi vaikeaa. Silloisessa Riihimäen leipomossa tuotantomäärä oli vain 5 000 Ruispalaa tunnissa, mikä vaati 10 henkeä tuotantolinjalle. Paljon tuli myös sutta ja sekundaa. Mutta suomalaiset rakastivat uutuusleipää – ja kun kysyntä vain kasvoi, ei auttanut muu kuin ruuvata tuotantoa ja kehittää leivontamenetelmiä.
– Alussa Rovaniemen Ruispalat maistuivat erilaiselle kuin Espoon Ruispalat. Teimme todella paljon kehitystyötä, jotta saimme tuotteen valmistuksen yhtenäistettyä niin, että maku ja tuotelaatu olivat samanlaiset kaikkialla, Kalevi kertoo.
Kun Vaasanin leipomoiden määrä on vuosien saatossa vähentynyt ja kuljetusmatkat pidentyneet, on tuotekehityksessä työskennelty tuotteen tuoreuden säilyttämiseksi ilman lisäaineita. Salaisuutena on huippuunsa hiottu ruisraskitus ja leivontaprosessi.
– Kaikki alkaa oikeanlaisesta ruisjauhosta ja taikinajuuren, eli raskin, valmistusmenetelmästä. Paistoprosessin on oltava hallinnassa ja koko tuotannossa on vaalittava korkeaa hygieniatasoa. Vaasanilla on tehty huimasti töitä raskin tasalaatuisuuden varmistamiseksi, Kalevi kertoo.
Kun suomalaisten kiinnostus 100-prosenttista ruis- ja kauraleipää kohtaan alkoi viime vuosikymmenellä kasvaa, alettiin Vaasanilla kehittää uudenlaista leivontatekniikkaa. Vain yhtä viljalajia sisältävä taikina asettaa tuotantokoneistolle omat haasteensa, joita lähdettiin ratkomaan uuden pursoleivontatekniikan avulla.
Vaikka tänä päivänä koneet tekevät paljon ihmisen työtä, ei ihmistä voi täysin korvata.
– Ihmisten innovatiivisuus lähtee yrityksen ilmapiiristä, siitä ettei olla tyytyväisiä vanhaan, vaan halutaan aina luoda uutta, ja että työympäristö myös kannustaa siihen, Kalevi summaa.