Kauran menekki leipäviljana on vielä pieni suhteessa rukiiseen ja vehnään, mutta sen kasvu on viime vuosina ollut nopeaa. Todellinen kaurabuumi alkoi Suomessa vajaat kymmenen vuotta sitten.
Kauraa on viljelty Suomessa vajaat 1 000 vuotta, mutta se on päätynyt pääosin rehuviljaksi.* Vasta viime vuosina kaura eri muodoissaan on yltänyt täysin uuteen suosioon elintarvikekäytössä. Kaurassa kiinnostaa sen terveellisyys ja hyvät vaikutukset sydämelle. Sydänliitto onkin nimennyt kauran suomalaiseksi superruoaksi.
Kaura on haastava leivottava, sillä siitä ei muodostu samanlaista sitkoa kuin vehnästä: siksi kauraleivissä käytetään usein vehnää leivottavuuden parantamiseksi. Vaasan on tehnyt tutkimusta Helsingin yliopiston kanssa siitä, miten kauran luontainen beetaglukaani saadaan pysymään kauraleivässä siten, että sen veren kolesterolipitoisuuksia alentavat ominaisuudet säilyvät ennallaan.
Ilmasto- ja ympäristösyyt ovat kirittäneet kaurainnovaatioita entistä pidemmälle: nykyään kaurasta valmistetaan muun muassa nyhtökauraa, kauramaitoa ja -jogurttia. Kauran on katsottu selviävän ilmastonmuutoksesta poikkeuksellisen hyvin muihin viljoihin verrattuna.