Vaasanin tutkimuksen mukaan suomalaiset tiedostavat ruokahävikin ilmastovaikutuksen
Ruokahävikki puhututtaa nyt paljon, eikä vähiten siksi että on hävikkiviikon aika. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 360 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä*. Hävikkiruoalla on iso vaikutus koko ruoantuotantoketjuun: kun syömäkelpoista ruokaa heitetään pois, on se tuotettu turhaan ja siten kuormittanut tarpeettomasti sekä ympäristöä että taloutta. Vaasanin tutkimuksen mukaan selkeä enemmistö (78 prosenttia) suomalaisista kertoo välttelevänsä ruokahävikkiä sen ilmastovaikutuksen vuoksi.
Suomalaiset tiedostavat hyvin ruokahävikin ilmastovaikutuksen, selviää Vaasanin emoyhtiön Lantmännenin pohjoismaisesta kuluttajatutkimuksesta**. Huhtikuussa 2021 toteutetun tutkimuksen mukaan jopa 78 prosenttia suomalaisista kertoi välttelevänsä ruoan heittämistä roskiin ruokahävikin suuren ilmastovaikutuksen vuoksi.
”Tulos oli selkeästi korkein muihin Pohjoismaihin verrattuna. Suomalaiset tiedostavat selvästi ruokahävikin ilmastovaikutuksen ja sillä on erittäin voimakas toimintaa ohjaava vaikutus. Lisäksi joka toinen (54 %) kyselyyn vastannut kertoi pyrkivänsä huomioimaan vastuullisuuden ostaessaan elintarvikkeita”, Vaasanin kuluttajatieto- ja analytiikkavastaava Mariana Liljeström kertoo.
Leipä puolestaan on yksi yleisimmistä hävikkiin päätyvistä elintarvikkeista. Hävikkiä syntyy toimitusketjun jokaisessa vaiheessa. Kun leipää heitetään pois, heitetään pois myös koko tuotantoketjun työ, ja viljelystä ja tuotannosta aiheutunut ympäristökuorma on ollut turha. Leipomoyhtiölle on tärkeää pienentää hävikkiä koko arvoketjussa.
”Ruokahävikki on iso haaste ja sen vähentäminen yhteinen vastuu. Paljon puhutaan ruokahävikin taloudellisista vaikutuksista ja turhaan tuotetun ruoan ympäristökuormasta, mutta hukkaan heitetty ruoka ei myöskään ravitse ketään, eli ruoka ei täytä alkuperäistä tarkoitustaan”, Vaasanin viestintäjohtaja Mari Dunderfelt sanoo.
Miten Vaasanilla torjutaan hävikkiä?
Vaasanin leipomoilla tehdään töitä hävikkimäärien kutistamiseksi, ja hävikki on onnistuttu laskemaan alle neljän prosentin tasolle kokonaistuotannosta. Hävikkiä torjuvia toimenpiteitä leipomoissa ovat esimerkiksi tuotannon suunnittelu ja ennustaminen ylileivonnan minimoimiseksi, prosessin jatkuva optimointi sekä koulutus ja työkalut hävikin tunnistamiseen ja ratkomiseen. Pieniin pakkauskokoihin, säilyvyysajan parantamiseen ja säilyvyyttä edistävien pakkausmateriaalien käyttöön myös panostetaan.
Vaasan lisää tietoa hävikkiin liittyen jakamalla hävikkireseptejä ja -vinkkejä myös kuluttajille. Vaasanin myymälöissä 12 paikkakunnalla myydään ylijäänyttä leipää ja niistä voi ostaa myös leipähävikkikasseja ResQ-sovelluksen kautta. Tänä vuonna sovelluksen kautta on myyty jo 12,557 hävikkileipäannosta. Lisäksi hävikkileipää lahjoitetaan jatkuvasti monelle hyväntekeväisyysjärjestölle ja -toimijalle. Myyntikelvottomasta taikinahävikistä puolestaan syntyy ilmastoystävällistä bioetanolia, proteiinipitoista rehua ja hiilihappoa.
Tiesitkö, että leipäpussi auttaa vähentämään ruokahävikkiä? Lue lisää Vaasanin hävikkiteoista ja kurkista parhaat hävikkivinkit täältä: https://www.vaasan.fi/havikkihaaste/.
* Lähde: Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-241-4
**Lähde: Lantmännen kuluttajatutkimus, United Minds, 19 – 28.4.2021, n=1015