Kaikki Suomessa leipomamme leivät leivotaan kotimaisista jauhoista aina kun mahdollista.

Kaikkia leipien raaka-aineita ei kuitenkaan ole Suomessa saatavilla. Vaasan-brändin kotimaassa leivottujen tuoreleipien raaka-aineista 95 % volyymista laskettuna on kotimaista alkuperää.

Myös Viron ja Liettuan leipomoilla leivotaan pääosin paikallisista raaka-aineista.

Monet lisäaineet ovat ihan tuttuja ruuanvalmistuksessa käytettäviä aineita – sellaisia, joita kotonakin käytetään. Elintarvikeviranomaiset ovat antaneet tälle ryhmälle nimen lisäaineet, sillä niitä käytetään ruoanlaitossa ja leivonnassa apuna varsinaisten raaka-aineiden lisäksi.

Moni luulee, että lisäaineita esiintyy vain elintarvikkeissa. Todellisuudessa monet niistä ovat yhdisteitä, joita esiintyy luonnossa – ihan luonnostaan. Jos puolukan sisältämät aineosat lueteltaisiin samalla tavalla kuin vaikkapa leivän ainesosat, niin ainesosaluettelo näyttäisi tältä:
Vettä, sokeria, kuituja, vitamiineja, kivennäisaineita, happoja, (E 200, E 210), hyytelöimisainetta (E 440), väriaineita (E 160a, E 163) ja aromeja (Lähde: Elintarvikkeiden lisäaineet, Evira 2010).

Lisäaineita käytetään ruuanvalmistuksessa kotona, suurtalouksissa ja elintarviketeollisuudessa. Lisäaineiden avulla pyritään vaikuttamaan elintarvikkeen turvallisuuteen, koostumukseen, ulkonäköön, makuun ja säilyvyyteen. Lisäaineiden käytöstä määrätään elintarvikelainsäädännössä ja niiden käytöstä tulee aina ilmoittaa pakkausmerkinnöissä. Katso lisää lisäaineista: evira.fi

Säilöntäaineita käytetään vain muutamissa Vaasanin leivissä, joilla on ns. pitkä hyllyikä. Koska ruisleipä on luonnostaan hapanta, ei ruistuotteissa tarvita säilöntäaineita.

Säilöntäaineet ovat luonnossa esiintyviä happoja, kuten sorbiinihappoa (esiintyy esim. pihlajanmarjoissa). Säilöntäaineet estävät leivissä homehtumista. Lisäksi joissakin kahvileivissä makea tai suolainen täyte saattaa sisältää säilöntäaineita. Täytteen valmistaja lisää säilöntäainetta tuotteeseensa parantamaan varastointikestävyyttä ja tuoteturvallisuutta. Mikäli tuotteen valmistuksessa käytetään säilöntäaineellista täytettä, ilmoitetaan tästä pakkausmerkinnässä. Säilöntäaineen poisjättäminen heikentäisi tuotteen säilyvyyttä ja vaarantaisi turvallisuuden.

Emulgointiaineilla edistetään ainesosien tasaista sekoittumista sekä vaikutetaan tuotteen ulkonäköön ja rakenteeseen. Emulgointiaineita esiintyy luonnostaan useissa elintarvikkeissa, esimerkiksi rasvoissa. Käyttämämme emulgointiaineet ovat kasviperäisiä.

Kaikissa Vaasan-leipätuotteissa käytetään yksinomaan kasviperäisiä rasvoja, enimmäkseen rypsiöljyä.

Ruokaviraston ohjeiden mukaan kauraleiväksi voi kutsua leipää, jonka viljaraaka-aineesta yli 50 % on kauraa. Jos kauran osuus on pienempi, leipää voi kutsua esimerkiksi kaurasekaleiväksi.

Leipää voidaan kutsua ruisleiväksi, jos yli 50 % sen leivontaan käytetyistä jauhoista on ruista. Ruisleivissä käytetään usein vehnäjauhoja tai vehnägluteenia, sillä ne parantavat leivän leivottavuutta, rakennetta ja koostumusta.

Kyllä, poikkeuksena Vaasan Ohut Kauraherkku, jossa on käytetty merisuolaa. Ruokavirasto suosittelee, että leipomot käyttävät jodioitua suolaa kaikessa tuotannossaan Suomen väestön jodin saannin parantamiseksi.

Vaasanilla ei ole Suomessa vuokaleipälinjoja, ja paahtoleipäosaaminen ja -teknologia on keskitetty Viroon ja Liettuaan. Näissä maissa valmistetaan Isopaahto- ja Taika-leivät.  

Vaasanin ruisleipäpakkauksista löytyvä Ilmasto & Luonto -tunnus kertoo siitä, että hankkimaamme ruista on viljelty entistä kestävämmin. Vaasanin omistajan Lantmännenin Ilmasto & Luonto on tulevaisuuden viljelyn ohjelma, jossa viljaa viljellään ilmastovaikutuksia vähentävien ja luonnon monimuotoisuutta tukevien viljelykriteereiden mukaisesti. Viljelyohjelmaa toteutetaan yhdessä suomalaisten sopimusviljelijöiden kanssa. Ohjelman toimenpiteillä on mahdollista pienentää kotimaisen rukiin viljelyn kasvihuonekaasupäästöjä jopa 30 prosenttia verrattuna keskimääräiseen rukiin viljelyyn vuosina 2015–2020, jolloin ohjelma ei ollut käytössä. Ohjelman tavoitteena on varmistaa viljojen elinvoimaisuus tulevaisuudessa luomalla kannattava, tuottava ja entistä kestävämpi tapa viljellä.
Lisätietoja: lantmannen.fi/ilmasto-ja-luonto.

Suola on yksi leipurin tärkeimmistä raaka-aineista ja sen määrä leivässä vaikuttaa moneen asiaan. Suola antaa leivälle makua, mutta sillä on vaikutusta myös leivän leivottavuuteen, rakenteeseen ja säilyvyyteen. Suurin osa leivistämme on normaalisuolaisia (max 1,1 g suolaa/100 g), sillä pienillä suolapitoisuuksilla leivän rakenne herkästi hajoaa ja maku katoaa. 

Valikoimassamme on myös vähemmän suolaa sisältävät Vaasan Piimälimppu ja Vaasan Kaurasydän.

Vaasan-näkkileivistä vähemmän suolaa sisältävät Vaasan Koulunäkki ja Vaasan Koulunäkki Kunto.

Lähes kaikissa länsimaissa, Suomi mukaan lukien, kuitua saadaan suosituksiin nähden liian vähän. Esimerkiksi Suomessa kuidun saantisuositus on 25–35 g/vrk, mutta keskimäärin suomalaiset naiset saavat kuitua keskimäärin 20 g/vrk ja miehet 22 g/vrk. Suomalaisten tärkein kuidun lähde on viljavalmisteet, erityisesti leipä. Naisilla viidennes kaikesta kuidusta saadaan ruisleivistä ja miehillä ruisleipä kattaa lähes kolmanneksen ruokavalion kuidusta (Finravinto 2017 -tutkimus). Ruisleivän lisäksi myös muut täysjyväleivät ovat parhaimpia kuidun lähteitä.

Uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan täysjyvää suositellaan syötävän vähintään 90 grammaa päivässä. Tällä hetkellä suomalaiset eivät yllä suosituksiin, sillä miehet syövät täysjyvää keskimäärin noin 63 grammaa ja naiset noin 47 grammaa päivässä (FinRavinto 2017 -tutkimus). 

Täysjyväleipä on erinomainen täysjyvän lähde. Täysjyväleipää ei tunnista ulkonäön perusteella, sillä täysjyvä voi olla rouhetta, hiutaleita tai jauhoa – ei välttämättä kokonaisia jyviä. Myöskään leivän väri ei kerro täysjyväpitoisuudesta. Leipää saa kutsua täysjyväleiväksi silloin, kun se sisältää vähintään 50 % täysjyvää. Eli leivän nimi kertoo jo paljon, pakkausmerkinnät vielä enemmän. Esimerkiksi yhdessä viipaleessa Vaasan 100 % Kaura -täysjyväkauraleipää on noin 18 g täysjyvää, eli päivän täysjyväsaannin suositus täyttyy viidellä viipaleella.

Leipä säilyy parhaiten omassa pakkauksessaan huoneenlämmössä. Leipää ei tulisi säilyttää jääkaapissa, sillä jääkaapin lämpötila on huonoin mahdollinen leivän säilyvyyden kannalta. Jääkaapissa leipä murenee ja kovettuu. Toiseksi paras vaihtoehto on pakastaa leipä ja sulattaa sieltä tarpeen mukaan. Leipä kannattaa pakastaa heti tuoreena, ja pakkassäilytyksen suositeltu enimmäisaika on kaksi–kolme kuukautta.

Leipä- ja leivonnaispakkauksissa on oltava merkittynä ajankohta, johon asti tuotteen laatu säilyy ensiluokkaisena, kun sitä säilytetään suositusten mukaisesti. Tuoreissa leivissä parasta ennen -päiväysmerkintä löytyy leipäpakkauksen sulkijanauhasta.

Tuotetta voi käyttää vielä parasta ennen -ajankohdan jälkeenkin. Voit käyttää aistejasi ruuan syömäkelpoisuuden arvioinnissa: katso, tunnustele, haista ja maista onko leipä tai muu ruoka vielä syömäkelpoista.

Leivän voi hyvin pakastaa omassa pussissaan, mutta on hyvä huomioida, että pussi saattaa haurastua hiukan pakastaessa. Pussi on hyvä ottaa sulamaan sellaiselle pinnalle, joka ei kärsi sulavan pussin aiheuttamasta kosteudesta.

Valitettavasti 100-prosenttisesta kaurasta leivotut leipämme eivät sovellu keliaakikoille, sillä leivomme leipämme linjastolla, jossa leivotaan myös muita viljoja sisältäviä leipiä.

Kyllä, Vaasan Moilas Free From on kahden leipomon yhteistyönä syntynyt gluteenittomien tuoreleipien tuoteperhe, johon kuuluu kuusi varianttia: Tumma Hapanpala, Pehmeät Rieskapalat, Kaura-pellava, Täysjyväkauraviipaleet, Porkkanapala ja Juhlalimppu.

Vaasan Moilas Free From -leivät ovat gluteenittomia, vehnättömiä, maidottomia sekä runsaskuituisia, herkullisesta leivän mausta tinkimättä.

Lisäämme leipiimme leivinhiivaa, jotta voimme varmistaa jokapäiväisen tuotannon ja huippulaadun. Nostatusaika on lyhyt, kun leipää leivotaan 24 tuntia vuorokaudessa. Hiiva mahdollistaa tuotteen kohotuksen onnistumisen. Taikinajuuren käymisprosessissa muodostuu aina hiivoja, joten juureen leivotussa leivässäkin on aina hiivoja, vaikkei leivinhiivaa erikseen lisättäisi.

Kaura on haastava vilja leipoa. Mitä kaurapitoisempi taikina, sitä kosteampi ja murenevampi leivästä tulee. Vehnän gluteeni tuo taikinaan sitkoa, tilavuutta, rakennetta ja leivottavuutta, ja siksi kauraleivissä käytetään usein vehnäjauhoja tai vehnägluteenia.

Kyllä, poikkeuksena Vaasan Piimälimppu, jossa on kirnumaitojauhetta.