Makeaa jo faaraoiden ajalla

Joidenkin lähteiden mukaan joulutorttumaisilla leivonnaisilla olisivat jo faaraot aikanaan herkutelleet. Ainakin faarao Ramseksen haudasta on löytynyt 1500 eKr. leivottuja hunajakakkuja. Mutta varsinainen joulutorttujen synnyinmaa on kuitenkin Englanti, josta joulutorttujen esi-isä, luumuhillotäytteinen leivos, saapui Suomeen jo 1800-luvulla. Suomeen jo aiemmin saapunut puolikuun mallinen omenatäytteinen leivos on sekin antanut vaikutteitaan suomalaiseen joulutorttuun.

Vehnästä leipomisella on pitkät perinteet. Jo kivikaudella tunnettiin vehnä. Nykyinen makea vehnäpulla on 1700-luvulta. Kuivakakut puolestaan ovat levinneet säätyläisiltä vasta 1800-luvulla yleisiksi leivonnaisiksi. 1950-luvulta asti täytekakut ovat puolestaan kuuluneet joulupöytäämme.

Piparkakkujen historia on ristiretkiajalta. Saksalaiset valmistivat piparkakkuja lääkkeeksi moniin vaivoihin 1300-luvulla. Pippurilla maustettuja hunajaisia leipiä valmistivat erityisesti luostarit. Suomeen piparkakut saapuivat Ruotsista 1700-luvulla. Piparkakkujen muoto on ollut viesti. Possupipari on ollut symboli viikinkiajan uhrileivästä, jonka avulla jumalilta toivottiin rikkautta. Suomessa yleisin kukan mallinen piparkakku on hyvän sadon ja rikkauden vertauskuva.

Joulupulla, joulutortut ja piparkakut ovat saaneet vuosikymmenten myötä rinnalleen myös muista maista peräisin olevia joululeivonnaisia, esimerkiksi hedelmäkakkuja.