Leipähävikkiä torjumalla kotimainen ruis riittää pidemmälle
Kuluvan vuoden rukiinviljelypinta-ala on ennätyksellisen pieni, ja sato kattaa vain puolet kotimaan tarpeesta. Miten pitkälle kotimainen ruis riittäisikään, jos leipähävikkiä olisi vähemmän? Hävikin torjunnassa vastuu lankeaa koko toimitusketjulle, mutta eniten leipää heitetään hukkaan kotitalouksissa – ota hävikintorjuntavinkit talteen!
Leipä on yksi yleisimmistä hävikkiin päätyvistä ruuista: suomalaisissa kotitalouksissa leipähävikkiä kertyy yhteensä 12 miljoonaa kiloa vuodessa.* Vaasanin selvityksen mukaan joka viides Vaasan Ruispalat -leipäpala joutuu hävikkiin leipomon ja kodin välillä, mikä tarkoittaa noin kahdeksaa miljoonaa Vaasan Ruispalat -pussia joka vuosi.
Vaasan Ruispalat leivotaan kotimaisesta rukiista, jonka sato on tänä vuonna ennätyspieni kuuman ja kuivan kesän sekä viime syksyn sateisten kylvösäiden vuoksi. Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan kuluvan vuoden ruissato puolittuu edellisvuodesta. Sato on pienin viiteen vuoteen yltäen noin 50 miljoonaan kiloon. Sillä katetaan vain puolet kotimaan tarpeesta.
”Samalla kun ruissato pienenee, ruisleipiemme myynti vain kasvaa. Rukiin kotimaisuus on suomalaisille tärkeää, ja niukka satovuosi vaatii hävikin pienentämistä, jotta kotimainen ruis riittäisi kattamaan suomalaisten leivänkulutuksen. Panostamme jatkuvasti hävikin minimointiin, mutta tällä hetkellä jopa viidennes ruisleivästä päätyy muualle kuin kuluttajan vatsaan. Miten pitkälle kotimainen ruis riittäisikään, jos ruisleipää ei päätyisi hävikkiin”, tuumii Vaasan Oy:n toimitusjohtaja Thomas Isaksson.
Hävikki mitätöi työtä ja aiheuttaa turhaa ympäristön kuormitusta
Poisheitetyn leivän mukana tuhlaamme 2 200 tonnia ruisjauhoja, mikä vastaa arviolta noin 650 hehtaarin viljelyalaa kotimaista ruista. Määrä on arviolta kaksi prosenttia koko Suomen vuotuisesta rukiinviljelypinta-alasta. Leipurin työllä mitattuna hävikkileipien mukana menee hukkaan runsaat kahdeksan henkilötyövuotta, jonka rahallinen arvo on lähes 550 000 euroa.
”Leipähävikin myötä viljelijän ja leipurin, koko tuotantoketjun työ menee hukkaan, ja viljelystä ja tuotannosta aiheutunut ympäristökuorma on ollut turha. Hävikillä on negatiivinen taloudellinen vaikutus jokaiseen ketjun jäseneen”, Isaksson jatkaa.
Miten torjua hävikkiä tehokkaasti?
Vaasan tekee jatkuvasti työtä leipomoillaan, jotta hävikkimääriä saadaan kutistettua. Vaasan Ruispaloissa on onnistuttu laskemaan hävikki 3–4 prosentin tasolle kokonaistuotannosta. Ylijäänyttä leipää jaetaan hyväntekeväisyyteen sekä myydään omissa leipomomyymälöissä. Valmistuksessa väistämättä syntyvän syömäkelvottoman hävikin Vaasan toimittaa esimerkiksi biopolttoaineen raaka-aineeksi.
”Yksikään leipäpala ei kuulu roskiin. Ruisleipä on kansallisruokamme, ja siksi on kansalaisvelvollisuutemme huolehtia, että kotimainen ruis päätyy sinne, minne pitääkin: leivontaan, kaupan hyllylle ja sieltä lautaselle. Jos vähennämme hävikkiä ketjun jokaisella portaalla, kotimainen ruis riittää pidemmälle”, Isaksson summaa.
Neljä vinkkiä ruokahävikin pienentämiseen kotona:
- Pakastatuoreena osa ostamastasi leivästä – sulata helposti paahtimessa tai mikrossa.
- Hyödynnä kuivahtaneet leivät tekemällä vaikka uunileipiä tai krutonkeja.
- Käytä aistejasi! Älä pelkästään tuijota parasta ennen -päiväystä, vaan maista, haista ja tunnustele, onko ruoka vielä syömäkelpoista.
- Hyödynnä pakkasen aarteet! Kurkkaa pakastimeenja tee yhtenä päivänä viikossa ruokaa pakastimen antimia hyödyntäen.
Lisää vinkkejä hävikkileivän hyödyntämiseen: vaasan.fi/hävikkihaaste
*) www.saasyoda.fi / Motiva