Ruisleipä – hyvää ja terveellistä
Me suomalaiset syömme ruisleipää eniten koko maailmassa, jopa 24 kiloa asukasta kohden vuodessa.(1 Hyvän maun lisäksi ruis tekee hyvää myös terveydelle. Perimätieto rukiin terveellisyydestä ja terveysvaikutuksista on kulkenut pitkään sukupolvelta toiselle.
Suomessa ruisleipä on tuiki tärkeä elintarvike, sillä FINravinto 2012 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat ruisleivästä noin:
– viidesosan raudan saannistaan
– 15 % magnesiumin saannistaan
– 14 % sinkin saannistaan
– 10 % tiamiinin (B1) saannistaan
– 15 % folaatin saannistaan.
Aika hyvin yhdeltä leivältä.
Tämän lisäksi viljakuidun, esimerkiksi rukiista peräisin olevan kuidun, on jo pitkään tiedetty tekevän hyvää vatsalle. Myös EU on hyväksynyt terveysväittämän koskien kuidun vatsan toimintaa edistävää vaikutusta. Väittämää saa käyttää tuotteissa, joissa on kuitua vähintään 6 grammaa sadassa grammassa eli joita voidaan kutsua runsaskuituisiksi. Esimerkiksi suomalaisten suosikissa, Vaasan Ruispalat -leivässä, kuidun osuus on 10 grammaa. Ruisleipä onkin suomalaisille merkittävin kuidun lähde: suomalaiset miehet saavat 35 prosenttia päivittäisestä kuidunsaannistaan ruisleivästä ja naiset 28 prosenttia.(2
Kuitu kasvattaa suolistossa kulkevan ruokamassan määrää ja lyhentää sen läpikulkuaikaa. Tämä vähentää potentiaalisten haitallisten aineiden vaikutusaikaa suolistossa. Kuitu on myös hyvälaatuisten suolistobakteerien ravinnon lähde. Ja se, että vatsa toimii vilkkaammin, lisää etenkin koettua hyvinvointia.
Kuidulla saattaa olla myös vaikutus ruokavalion energiasisältöön. Kuitu laimentaa ruoan energiatiheyttä, sillä kuidussa on laskennallisesti energiaa vain puolet hiilihydraatin ja proteiinin energiamääristä.
Ruisleipä ansaitsee siis paikkansa suomalaisten ruokapöydissä ja vastavalittuna Suomen kansallisruokana myös terveysvaikutustensa puolesta!
1) FINravinto 2012
2) FINravinto 2012
